Wednesday, November 10, 2010

There's really no way to reach me

Passiivinen ongelma,
joka on pinttynyt ihoon kiinni

Sytytän savukkeen, vaikkei edes tee mieli
oikeastaan minulla on huono olo,
mutta näin voitan aikaa

Katson tuota vanhaa Tunturia
ja tällä kertaa sinä tiedät varmasti minun kirjoittavan sinusta
On hassua ajatella, että sinä jaksat toistuvasti juosta aikani perässä
ja että minä olen saanut sinut takaisin
Kaikessa tässä järjettömyydessä onnellisin fakta on se,
että sinä seisot tällä hiekkatiellä
vaikka minä jätän niin monta asiaa sanomatta

Mutta vesi on todellista,
eikä virtaus heikkene syksyä kohden

So this is where you are
and this is where I am
somewhere between unsure and a hundred

No comments:

Post a Comment