Minä näen sinut usein kalliona
(en siinä ärsyttävässä metafora mielessä, joka viittaa luotettavuuteen ja sen muihin synonyymeihin)
Sinä olet kylmä, otat vastaan kaiken minkä laitan postissa tulemaan
mutta vastakaiku on tilanteen mukaan melko erilainen joka kerta
Sinä olet sydämesi puolesta usein kovin passiivinen
ja tekstit ravistavat sinua hereille enemmän kuin sosiaalinen vuorovaikutus
mutta loppujen lopuksi itkusi tekee sinusta taas enemmän ihmisen
Nämä ovat aikoja, jolloin houkutukset ovat liian suuria
ja minä halkean kahtia siitä, etten voi antaa vastauksia
Hän olisi kaikin tavoin parempi
mutta minä odotan kulisseissa sitä, että ne kaatuvat
ja pelastuksesi sijaan jäisin mieluummin alle
(tähän voisi kirjoittaa kamalan ja siirappisen vertauksen Chilen kaivosmiehistä)
Annathan anteeksi,
surusi saa minut sanattomaksi
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment