Thursday, February 27, 2020

I don't know what to call this poem

Sun sanoista paistaa pelko
Lauseet valuu sun huulilta hitaasti ja sun silmissä makaa tuo kevyt kauhu
Enkä ole varma onko se koska sä olet syyllinen vai koska sä näet ne aaveet, jotka jahtaa mua öissä aamunkajoon asti
Mä haluaisin kertoa sulle monta olutta mä olen juonut ja montako tupakkaa olen polttanut
Vaan koska mä tiedän miten sä et pitäisi siitä

Onhan tänään torstai

Mutta mä en ole varma
Onko tämä sitä mitä halusin
Rakkautta, joka on kaiken ulottumattomissa
Johon etäiset huudot ei kuulu
Eikä syysmyrskyt tartu
Ja joista kesäkuun pisarat valuu pois kuin sorsan selkää pitkin

Mä halusin sut heti ja mä pelkään ettet sä vieläkään tiedä
Koska mulla ei ole aikaa tai sydänjuuria joita asetella pitkin sun lakanoita sunnuntaisin

Tämän nikotiinisumun takaa mä toivon,
Että sä muistit ne salaisuudet joita kuiskin sun korvalehdille
Ja että sä rakastat mua siten miten mä ansaitsen