Saturday, February 27, 2010

And as I start to run, I stop to breathe

Raaka naisääni särisee puhelinlinjoilla
ja stereot laulavat korppikotkista
kyllä, korppikotkista
eikä Chicago ole senttiäkään lähempänä kuin eilen
Kiina-ilmiö todistaa itseään todeksi,
hiihto on edelleen kamalaa,
Tšehovia arvostetaan hienoissa piireissä
ja rouvat juovat earl greynsä puoliltapäivin Englannissa

Ainoa ero tässä on se, että minä olen lopettanut putoamisen



















And I'll be here by the ocean
Just waiting for proof that there's sunsets and silhouette dreams
All my sand castles fall like the ashes of cigarettes
And every wave drags me to sea
I could stand here for hours
Just to ask God the question, "Is everyone here make-believe?"
With a tear in His voice, He said, "Son, that's the question."


Does this deafening silence mean nothing to no one but me?

Saturday, February 20, 2010

she never mess with entertainers 'cos they always leave


Röyhkeä kissa

ei siirry edes pois peitolta, että saisin kiskottua sen lähemmäksi sopivasti pyöreähköä vatsaani

Nerokkaat kiertoilmaukset, kauniisti punotut ajatuksentapaiset sekä tunteita herättävät synonyymit ikävälle kiersivät päätäni minuutteja sitten. Jostain syystä pakkanen kaivautui ihoni sijasta päälakeni kautta aivoihin ja pysäytti sen toiminnot. Ironista, jokaisena lauantaina minä avaan oveni rauhalle, jotta se liimautuisi seiniin. Viimeistään tiistai herättää minut todellisuuteen kerta toisensa jälkeen ja vaurioittaa tuota sisäiseksi rauhaksi nimettyä osaa minun henkisellä puolellani.


Puolenyön hetkissä tuuli kietoi puuterilunta huulilleni
ja hymyn kuroessa mielenterveyttäni kiinni,
liikenneympyrä jätti minut pyörimään oman akselini ympäri.

Sunday, February 14, 2010

it's a cliché, but they're always true


Edes minuuttivyöryn jälkeen en ymmärrä miten sinulla ei voi olla mitään muuta sanottavaa.
Lakanat painavat satoja kiloja, ilmassa on jotain mikä estää minua hengittämästä, lämpöpatterin on oltava rikki. Sormeni kiipeävät viileää seinää ylös ja alas, poikkeavat tieltään ja palaavat viereen makaamaan. Toiseen maailmanaikaan minä kuuntelin näitä samoja säveliä ja kiedoin samoja sormia omiisi kiinni.

What ever you want I got it
What ever you need now
And I've been wondering the state I'm in
Is it send from God or brought with pain?

Minä kulutan ajan puhki, makaan kokonaisen päivän noissa karheissa lakanoissa joissa haisee tunkkaisena levottomat yöt ja kiireiset sydämenlyönnit. Menetin juuri uskoni luonnontieteisiin. Minä hölmö sokeasti uskoin, ettei salama osu kahdesti samaan paikkaan.

14.2.2010 22:39

Tuijotan kitkeränä itse hankittuja punaisia terälehtiä ja putous ujoja hymyjä, suudelmia kaulalle, lahjoja, kortteja ja suloisia sanoja valuvat keuhkoihin ja hetken on taas vaikea hengittää.

Friday, February 12, 2010

Hän halusi radikaalin vastauksen ja minä annoin valheentapaisia

Eniten minä vihaan sitä miten sinä katsoit minua sinä sunnuntaiaamuna. Sitä ajattelemalla minä opin pitämään tyhmistä ihmisistä, linssittömistä silmälaseista ja jopa maksalaatikosta.

Minä muistan kuinka autosi takapenkillä kuuli aivoja raastavaa kitinää ja miltä silmäsi näyttivät kun sinä olit juuri herännyt. Minä tahdoin viettää viikonloppujen aamupäiviä Kallion kirjaston runohyllyjen välissä, juoda mokkakahvia kermavaahdolla lähikuppilassa, varastaa ajatuksistasi yhden jos toisenkin.

Olin väärässä, eniten minä vihaan sitä miten paljon opin sinusta pitämään näin lyhyessä ajassa.

Pakkasin mukaani vielä kolmannet sukat,
sillä nyt oli aika jatkaa elämää

Ihmiset puhuivat auringosta,
joka luki Tšehovia ääneen ja piirsi säteillään lämpöä heidän raajoihinsa,
kaunistivat sitä sanoillaan

Mutta minäpä tiesin yhden kauniimman
ja romutin heidän maailmansa muistolla hänestä,
joka sormillaan hivutti hiussuortuvia huulilta
pakkasen kirvellessä ihoa

Friday, February 5, 2010

Kissa kehräsi mut uneen, mutta sen vierestä en koskaan herää


Minä haluan epätoivoisesti maalata pilviä seinille,
jäädä sormenjälkinä sinun rintakehällesi,
tahdon sataa pisaroina alas katukäytävälle.

Haluan sulaa lämmöstäsi Rautatientorille
ja laittaa syyn salaa kevään niskaan.
Minä jäädyn kiinni ikkunalaudallesi,
jotta joutuisit odottamaan edes talven yli
ennen kuin minun tarvitsisi kuunnella askeleitasi

Raitiovaunut kolahtelevat siinä kohdassa tietä,
jossa minä hymyilin ensi kerran ajatukselle siitä
kuinka pienessä sängyssä sinä nukut.