Blogistani tulette jatkossa löytämään hellyydenkipeitä tunteenpurkauksia, materialistisia halujani, senhetkisiä rakkaudenkohteitani (niin eläviä kuin elottomia), satunnaista runoutta ja järjettömän paljon kaikkea täysin järjetöntä.
Ajattelin odottaa blogin aloittamista siihen asti kunnes minulla olisi edes jotain asiaa. JA TÄSSÄ SE ON;
minulla on järkyttävä ikävä mun kumisaappaita!
Haluan siis sadetta, paljon. Kiitoksia.
Nämä syötävän suloiset Primasta hankitut kumisaappaat ovat odottaneet kaapissa jo aivan liian kauan. Haluaisin jo vihdoinkin päästä ulkoiluttamaan kullannuppujani ja muutenkin purkamaan mieltäni sateeseen pitkien kävelylenkkien muodossa. By the way, mä en tarvitse sateenvarjoja mukaan.
Tomorrow's another day
and I'm thirsty anyway
so bring on the rain
Sateen lisäksi odotan koulun alkua. Uskokaa tai älkää, mutta mä en kestä tätä lomailua enää. Oon jo pitkään kituuttanut tässä olotilassa, koska syksyllä alkaa niin paljon kaikkea mukavaa mitä en jaksa odottaa. Uusi koulu (Tikkurilan lukio, Kallion ilmaisutaidon lukio ei näet tiedä mitä menetti), Euroopan Unionin Youth Panel mikä tietää reissua Luxemburgiin lokakuussa ja ensinnäkin uudet kuviot ja uudet kasvot. Olen ollut viimeisen vuoden niin täynnä tätä samaa vanhaa, ettei mikään muu voisi kuulostaa paremmalta. Kolmisen viikkoa enää, niin pääsen taas työhön käsiksi.
Selvä, tässä oli kauan odotettu ensimmäinen (selväjärkinen) postaukseni. Jatkoa odotellessa. Vaikka tätä ei kyllä VIELÄ kukaan lue.
Kiitoksia.
No comments:
Post a Comment