Saturday, November 9, 2019


Mä makaan sun hengityksen alla ja voisin vannoa, että sä tiedät mikä seisoo värisevien jalkojen varassa mun äänihuulien reunamilla

Valmiina hyppäämään keskelle tätä korkeaa taivasta,
Mutta pudotus on kovin pitkä ja peiton alla mä kerroin miten mä pelkään osuvani noihin kivisiin kallioseinämiin

Kuitenkin
Tuon vapaapudotuksen pohjalla on rikasta multaa, johon mun olisi turvallista laskea juuret
Ja käsivarsiesi vahvat marmoriset pilarit, jonka ympärille mun ajatukset voisivat kasvaa kaikissa vihreän sävyissä

Kuin nuo pyhät kullatut kupolit, sun jokainen henkäys mun ihoa vasten tuntuu siunatulta
Ja mä kannan sun ääntä vasten mun rintaa tämän aatteen nimissä,
Jossa turvallisuus asuu tuossa pienessä saunamökissä, missä sun isän vanhat vinyylit soivat hitaina pitkin hirsiseiniä

No comments:

Post a Comment