Huhtikuisin joki venyttää rantojaan leveyssuunnassa
ja kaikki tuo levoton vesi makaa lähempänä jalkojamme
ja silkkipaperista taiteltua moraaliamme
Aivan kuten sinä
Sinä levität ra(a)jojasi riettaasti
kurottaen tietoisuuteeni
kun huhtikuu sataa
Sinä olet väsynyt ja yksin
kuten niissä lauluissa, jollaisen sinäkin osaat säveltää
ja pian me soitammekin linjoille,
jotta voisimme kuuluttaa murhettasi autoradioista aamuruuhkien aikaan
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
minun on pitänyt sanoa jo aikoja sitten, että rakastan tapaasi kirjoittaa.
ReplyDeletevoi apua. kiitos hurjasti!
ReplyDelete