Little lion man

Kymmenen sekuntia
ja minä päätän roikkua ylpeyteni kantapäissä
raahautuen kauemmaksi siitä, jonka suojissa leposykekin juoksee

Korkeavuorenkadulla plusasteet pudottavat lumia katoilta
ja minä toivon salaa jääväni alle
("Hippa!")
sillä koskettaessani olkapäätäsi, sinä et lähdekään perään

Minä tarvitsen sinua enemmän kuin olen koskaan tarvinnut maaperää
eikä näillä vesillä tyydytetä janoa,
jos en saa maata pisaroiden alla selkä luitasi vasten
ja saada sinua uskomaan, että puolessa välissä tosiaan voi jo kellua

Siirtäisin Prahan Portugaliin paljain jaloin kädet ruvilla
vaikka se olisi ollut mahdollista kymmenellä sekunnilla ja yhdellä sanallakin

Ja kuten kirjoja Pariisissa, minä odotan sinun sivelevän kämmenelläsi post-it lapun liimapintaa selkääni, jättäen minut kyyneleineni junan hattuhyllylle

Hey,
I’m a big girl already
and this feels just too right and too needed.
You’ll know.

Käsinkirjoitettu hylkäys on ehkä pahempaa kuin algebra ja todennäköisyydet yhteensä
mutta minä toivon, ettet sinä kadu jalanjälkiäsi

But it was not your fault but mine
and it was your heart on the line
I really fucked it up this time, didn't I my dear?

You are my sweetest downfall

Nomen est omen
mutta minä luulin että merellä tarvittaisiin ankkureita,
jotta olisi syytä jäädä
ja unohtaa majakoiden olemassaolo

sillä enhän minä tarvitse uusia rantoja,
joille kariutua

...ehkä

Think we kissed but I forgot

Rautaisen portin pielessä hän hymyilee kevyesti
tietämättä minusta mitään
roikkuen tuulesta kiinni
liimattuna maaperään

enkä minä löydä taivaalta yhtään satelliittia, tähteä
saati sitten ilotulituksen jälkiä