Sillä naisella oli avaimet meidän rappukäytävään
vaikka hän asuikin kävelymatkan päässä länteen
tai ehkä luoteeseen
Iltaisin napakasti kävellen
nainen haki heleästi nauravan äitinsä
ja he katselivat kun humaltuneet istuivat ikkunassa
Hän soittaa
minä vastaan
hän kysyy
minä vastaan
hän puhuu
minä yritän kysyä
hän huomaa epäonnistumiseni
minä hiljenen
hän ei lyö äänetöntä ilmaa rikki
ja me varovasti peitämme tämän,
mutta kirjaamme kaiken salaa pöytäkirjaan
"Minua huimaa iltaisin"
"Niin"
No comments:
Post a Comment