The saddest thing I'd ever seen were smokers outside hospital doors

Ruiskaunokit kuihtuivat kesän mukana ja ikkunalleni jäi vain hajanaisesti jokaiseen ilmansuuntaan kasvava bonsaipuu, joka ei näytä läheskään niin herttaiselta kuin kääpiöpuun kuuluisi.

Eikä juuri mitään
ketään
sitäkään

Ne ovat kuin kupoleita,
teoriassa täysin merkityksettömiä,
mutta pääsevät sentään ylistämään noita kaarevia pintoja
(loistakoon vaikka Jumalan valo, me emme tarvitse niitä)

Kärkevät tornit ja karheat pinnat
ennenkaikkea kantavat seinät
Nämä minä nostan, ne sinä hajotat
sinä keräät lohkareita ja minä heitän ne pois

Kaihean kesän minä olin tuo harhaileva bonsaipuu. Tietämättä mihin mennä minä päätin mennä joka suuntaan, etten voisi erehtyä. Silti on niin helppoa kasvaa vinoon.

Pyydän kauniisti,
muistuta minua rumuudestani, minä lupaan kätesi mustelmilla
lopulta nekin ovat purppurasta siniset ja vihertävän keltaiset

Sinä olisit kuin syksy

For whatever we lose (like a you or a me) it's always ourselves we find in the sea

Tarve käydä ruokaostoksilla Lontoossa
ja kiertää avainta Manhattanilla
herätä ja juoda café au lait ja syödä un croissant

Ne sanoivat, että se oli aivoverenvuoto
ja että sä et olisi elänyt oikeaa elämää kuitenkaan
Mummo ei ole enää niin hysteerinen,
se itkee silti, papankin puolesta
koska tosimiehet ei itke vaan ne oksentaa pubin kulmalla

Ja niin
Guns n' Roses soi autossa tahallisesti,
koska äiti muistelee pikkuveliään,
jonka hontelo pitkä keho näytti hassulta
kun se röhnötti nahkasohvalla bändipaidassa
ja ruikutti, että pääsisi ajelulle jos maksaa bensat itse

Ehkä mä en tarvitse uutta elämää muualla
kun moottoritie ja Sweet Child O' Mine ovat mun,
vaikka ne olisivat kuuluneet tuolle miehelle,
jonka rinnalle me ostettiin murattia ja jonkinlaisia violettejä kukkia

Meet me in the mediterranean sun

Sä naurat mun kevyelle luonteelleni
etelä-Eurooppalaisessa yössä
Heilautan hiuksiani ja hymyilen vasemmalle oikealle vasemmalle

Tiedäthän,
vihreässä mekossa saan mitä tahdonkin

Se hymyilee ja suutelee otsaa
tarjoaa seteliä ravintolaa varten
ja minä vain pyöräytän silmiäni,
se suuttuu mutta haluaa sitäkin enemmän

Välimeri heittelee alastonta ruumista
ja vedestä on melkein mahdoton nousta
mutta niinhän ne asiat aina on,

me olemme vuosien laineiden varassa
ja jos unohtaa uida,
täytyy muistaa ettei ikuisesti voi kellua

Some people said your life was sad but you lived it anyway

Äiti kiertää huoneesta toiseen kuin kipuinen koira
Sen syyllisyys pesiytyy sormien niveliin
kun se kerää kaikki valokuvat, jotka vain löytää
sokeutuen surusta, johon tarvitaan sotkuinen keittiö

Kouristeleva keho vuosista viinaa
ja keski-ikäisistä nyrkeistä lapsuutesi iholla
Talo, jossa on sisäänrakennettu ahdistus
ja itse puretuista padoista tulvivat joet
tulvivat voimasta, jota sinä et hallitse

Sinä et koskaan kieltänyt kipua,
jonka istutit meihin kaikkiin kasvamaan
ravitsit retkahduksilla,
kasvattaen meistä itkumuurin asuntoon,
jossa eivät asu ihmiset,
vaan alkoholisoituneet elimet

Äiti hyvästelee krematorion
sulkee turvonneet silmänsä
hengittää syvään silittäen pikkuveljensä hiuksia
melkein tuntien vaaleat suortuvat valokuvista
"Enää ei satu, ei häneen"

And I said baby, yes, I feel stupid to call you but I'm lonely and I think you didn't meant it when you said you couldn't love me

Mahongin värisessä pöydässä minä istuin
kyynelissä, niin voisi sanoa
kahvikupin ääressä sydän alastomana
kun ruumiinlämpö nousee liian korkealle
enkä minä jaksanut näytellä enää
edes suojellakseni ulkopuolisia

Katselen keittiön ikkunasta suoraan naapuritalon ikkunoihin. Ne katselevat visailuohjelmia, keittävät teetä, himmeässä valossa lukevat lapselle iltasatua, kuuntelevat musiikkia (veikkaisin jazzia), rakastelevat, kutovat villasukkia vaikka on aikainen kevät. Tässä itkuherkässä illassa kitkerän ikävän varjolla pohdin, mitä nuo naapurit näkevät katsellessaan sisään meidän ikkunastamme.

Tahtoisin sinun näkevän läpi katostani
kun minä huuhdon buranaa alas oluella
valuakseni peiton alle
koska stereoissa soi
Minä rakastan sinua koko sydämestäni
Minä rakastan sinua, siinä kaikki
mutten voi
mutten voi

"Sinä olet minulle vihainen. Taas."
(tahtoisin itkeä puhelimeen)
"Ei, minä olen sinulle vihainen; yhä."

Human, I wonder how you're better make than I could ever build or create

Jos missään muussa ei ole toivoa,
niin majakoiden valoissa sitä on

mutta haaksirikkoutuneena nuo valot ovat vain muistutus siitä, miten kaukana me olemme siitä mitä me tarvitsemme

Human behave yourself you've burst at the seams

Huhtikuisin joki venyttää rantojaan leveyssuunnassa
ja kaikki tuo levoton vesi makaa lähempänä jalkojamme
ja silkkipaperista taiteltua moraaliamme

Aivan kuten sinä

Sinä levität ra(a)jojasi riettaasti
kurottaen tietoisuuteeni
kun huhtikuu sataa

Sinä olet väsynyt ja yksin
kuten niissä lauluissa, jollaisen sinäkin osaat säveltää
ja pian me soitammekin linjoille,
jotta voisimme kuuluttaa murhettasi autoradioista aamuruuhkien aikaan