Saturday, September 18, 2010

It's hard to listen to a hard hard heart


Minusta on monin tavoin epäreilua,
että ovistani kävelee sisään ihmisiä
koputtamatta ja täysin kutsumatta
ja kysyn tahtomattani, jos vieraat tahtoisivat vaikka kupin kahvia

Sinäkin

Sinä laulat minusta siellä, missä on todistajia
Sinä soitat vaikka minä unohtaisin
Sinä vertaat kehoni kaaria joutseniin
ja vannot tähtikuvioiden nimeen

Minä järjestän lehdistötilaisuuden, perustan vaikka mainoskampanjan
ettei yksikään viaton ihminen valvoisi öitään
tai säveltäisi yhtäkään laulua lisää
sillä olenhan minä vain tyydytetty kehonriekale
ja silti niin tyytymättömästi varastoin maailmaa lipaston laatikoihin
sekä masokistisesti rakastan henkistä väkivaltaa,
jonka jälkeen juon lasin viiniä
ja kuuntelen pesukoneen ääntä myöhään yöllä

Jos sinä toimisit nyt viisaasti
vaihtaisit kulkureittisi Siriuksen perästä Otavaan
ja hymyilisit vastaantulijoille
mutta pysäyttäisit päivässä yhden ihmisen kertoaksesi tälle
että edes taivaassa ei vältytä sadekuuroilta

Saturday, September 11, 2010

Sometimes there's no meaning in the visions you're seeing when you're sleeping

Sinä et ollut niin kuin he

Sinä kuljit omia polkujasi
sinä unohdit jokaisen viillon heidän selässään
sinä et maksanut velkojasi koskaan takaisin
ja kiskoit jänteitä irti noista katkerista käsistä

Minä tajusin olevani niin kaukana puusta,
jonka juuret ovat merimiessolmuja maaperässä
Kerään palasia itsevarmasta paskiaisesta,
vastuullisesta perfektionistista ja
itseään uneen itkevästä runoilijasta

eikä minusta ole valmiiksi

Kas, mutta sinähän olet aivan niin kuin ne muut
jotka itkevät minun kylmyyttäni ja kiroavat nimeäni

ja minua hymyilyttää

Thursday, September 2, 2010

Childhood kissing me goodbye

Lapsuuteni kaikui pari senttiä merenpinnan yläpuolella
etäisinä iloisina huudahduksina
ja erinäisinä palasina loukattua mutrusuuta
Tuuli läimäyttää minua poskelle
mutta minä vain nauran lapsellisesti,
juoksen karkuun kengännauhat auki


Hipaisen seinää, johon törmäsin joskus
lapset ovat niin huolimattomia
ja ne muut vaan kauhistelivat lapasieni punaisia tahroja
ja Kiinan peili jähmettyi meidän sijastamme

Nyt minä tuijotan ikkunoita ja parvekelasituksia,
joiden näkymään olin tottunut toiselta puolen

Melkein inhoan omia lauseitani,
mutta tämä oranssinpunainen
aavistuksen vaaleanpunaiseen taipuva
laskeva päivä rakastaa minut väliaikaisesti onnelliseksi

Monday, August 30, 2010

Is this seat taken?

se soittaa enkä minä vastaa
se liuttaa sormiaan kaulalla
se näppäilee pari mollisointua

mutta onneksi vesi viiltää kuivan asfaltin halki
onneksi minä valitsen vain puolikkaat


se kirjailee pienenpienen hymyn
mun vasempaan suupieleen

Sunday, August 29, 2010

Skeletons from the boneless

Iltapäivän väsymys kello neljän yöunista valuu myötätunnosta pitkin poskia
minä en löydä noita sivuja
ja sunnuntai piikittelee tuolla vakiosarkasmillaan

Elän muutoksessa
Joudun sulkemaan ikkunan ennen yötä
ja lakana ei enää riitä rakkaudeksi

Metrosillalta näin hymyn
ja hänen keskisormensa halkoi ilmaa
Toinen käveli satama-alueen läpi
jäi sormeilemaan verkkoaitaa
Sormien kirvoittaessa otteensa
minä hymyilin ilman syytä
kaipasin tuntematonta raitiovaunussa numero kymmenen
sekä hänen läpitunkevan ystävällisiä silmiä
(sinisetkin vielä)

Wednesday, August 25, 2010

Devious glances to hundred miles away

Screaming is completely overrated in mortal anger
and they always forget the one-letter difference from danger

I won't get over you
so I'll try to get under instead
above will do if nothing else works
because among would just drive me into a nervous breakdown

You keep serving me my daily malice
and I keep on sipping this madness
from the glass which should be filled with wine

Sunday, August 22, 2010

...and all that jazz

Minä heräsin aasialaisen karhun näköisenä
ja keräilin raajojani sängyltä, roskakorista, patjan välistä
Tällaisina aamuina ymmärrän paremmin,
miksi rakastan jazzia
sekä vaellan alusvaatteissa keittiöön ja takaisin

Tuntematon nimi langan toisessa päässä
silti hymyilen puhelimeen
Näkisipä minut nyt, nauran peilikuvalleni
Kirjoitan kämmenselkään jotain hölmöä
tekee mieli pyöriä rappukäytävän portaat alas
ja maata neljännen kerroksen lattialla tuntikausia


Jos joku tietää miten ystävällisesti ei soiteta takaisin,
minä haluaisin kovasti tietää miten